MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU STRESSIN AIKANA?

Tämän postauksen ajatuksena on miettiä mitä kehossa oikeasti tapahtuu stressin aikana. Tässä postauksessa katsomme myös tarkemmin mikä on positiivisen ja negatiivisen stressin ero ja mikä tepsii stressiin. Tulen myös jakamaan omia kokemuksia stressiin liittyen.

Mitä tapahtuu stressin aikana?

Elämä vie mennessään ja elävä saa tämän kokea. Joidenkin elämänkaari kääntyilee enemmän ja useammin kuin toisten. Tämän kanssa saamme elää. Joskus joudumme tilanteisiin, joissa stressaantuminen on väistämätöntä ja joskus stressi lähtee meistä itsestämme.

Viime vuosien aikana olen joutunut muuttamaan useampaan otteeseen eri syistä. Muuttaminen ei todellakaan kuulu lempipuuhiini. Se tuskin löytyy kenenkään top kymppi -listalta. Muuttorumba tekee tekojansa kehossa ja olisi suuri valhe väittää, etteikö tämä prosessi olisi jättänyt jälkensä. 

Voisi kuvitella, että mentaalivalmentajana ja useamman uupumisjakson kokeneena, minulla olisi tilanne hallussa. Tai ainakin omat stressitasot hallinnassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Mentaalivalmentajan työ on ihan huippua ja vielä parempi, jos ymmärtää/muistaa myös itsekin käyttää omia työkalujansa. Titteli sinäänsä ei tuo immuniteettia.

Lue myös: Vad gör en mental tränare? (ruotsiksi)

Ero stressin ja stressin välillä

Puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta stressistä. Loppupäässä keho rasittuu yhtä lailla olit sitten naimisiin menossa tai yrität käsitellä rasittavaa esimiestä. Ymmärrämme eron, mutta aivot eivät, ja keho reagoi aivoista saamiinsa signaaleihin.

Viime vuodet ovat sisältäneet vapaaehtoisia muuttoja (positiivinen stressi) mutta myös ei niin vapaaehtoisia muuttoja (negatiivinen stressi). Keho reagoi samalla tavalla molempiin.

Stressi sinäänsä ei ole hengenvaarallinen tila, mutta aistimme ovat valmiudessa taistelemaan varaa vastaan. Kehomme rasittuu, mikäli se joutuu olemaan stressaantuneessa tilassa pidemmän aikaa. Vaara piileekin palautumisen puuttumisessa.

Kaikkea elämässä emme pysty kontrolloimaan, mutta joitakin asioita voi tehdä stressaantuneena. Helpotusta voi tuoda jo tämän tosiasian toteaminen. 

mitä kehossa tapahtuu stressin aikana

Kokemuksia siitä mitä tapahtuu kehossa stressin aikana

Koska olemme kaikki erilaisia, reagoimme myös eri tavoin ympärillämme tapahtuviin asioihin. Voit lukea lisää stressin eri oireista esim. tästä. Itse olen oppinut tunnistamaan oireet kun ne ilmenevät.

Voimattomuus, ruokahalun väheneminen (tai lisääntyminen), keskittymisvaikeudet, oma-aloitteisuuden väheneminen, muistihäiriöt, unen häiriintyminen, joko ahdistuneet tai levottomat ajatukset jne. Lopulta hukun epäilykseen ja huoleen.

Olen yleensä rauhallinen, hillitty, sosiaalinen ja parantumaton optimisti. Muutos on siinä mielessä aika selkeä ja helposti tunnistettavissa. Kun stressi pitkittyy, tuntuu kuin mikään palautuminen ei enää riitä. Viikonloput ovat liian lyhyitä ja kaikki sosiaaliset tilanteet kuormittavat.

Mikä auttaa stressiin?

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja on monta tapaa hallita stressiä. Kaikki työkalut ja menetelmät eivät sovi kaikille. Jos kuitenkin tuntee olevansa ihan hukassa on muutamia yleisiä vinkkejä, jotka toimivat useimmille. Näitä vinkkejä voin myös henkilökohtaisen kokemukseni myötä suositella.

Vinkit helpompaan arkeen

  • Rentoutuminen ääninauhan kera tai ilman
  • Karsi ja priorisoi
  • Vähennä ärsykkeitä
  • Liikunta
  • Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio
  • Unen laatu
  • Suunnittelu

Rentoutuminen ääninauhan kera tai ilman

Mikäli tähän ei ole aikaa, voit ihan hyvin jättää tämän askeleen väliin. Väärin. Jos sinulla ei ole aikaa tähän, tarvitset sitä tuplaten, koska se tarkoittaa sinun olevan suuresti palautumisen tarpeessa.

Karsi ja priorisoi

Tekeminen ja tekemättömyys voivat yhtä lailla aiheuttaa stressiä. Omalla kohdalla juuri tekemisen vähentäminen on ollut ydinongelma. Tosin tekemisen karsiminen ja asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen on keino joka todella toimii joka kerta.

Myös palautumisen aikatauluttaminen on toiminut hyvin. Jokaista päivää ei tarvitse käyttää sataprosenttisen tehokkaasti. Kukaan ei kiitä sinua siitä.

Ärsykkeiden vähentäminen

Hiljaisuus antaa mukavasti tilaa levollisuudelle ja palautumiselle. Konkreettisesti esim. taustahälyn poistaminen voi olla hyödyllistä. Eri näyttöjen selaaminen stimuloi aivoja, jotka joutuvat jatkuvasti työstämään ärsykkeitä. Näyttöjen selaaminen ja niihin tuijottaminen voi tuntua levolliselta, mutta se ei ole palauttavaa toimintaa aivoille.

Liikunta

Liikunta voi muodostua sekä kovempitempoisista lajeista, että rauhallisemmista aktiviteeteista kuten jooga. Stressaantuneena liikunta toimii hyvin, mutta uupuneena täytyy olla varovainen liikuntamuotoa valitessa. Luonnossa liikkuminen ja raittiista ilmasta nauttiminen on tärkeää aivojen hapettumisen ja ajatusten selkeyttämisen kannalta.

Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio

Stressaantunut keho tyhjentää nopeasti vitamiinivarastot. Tämän vuoksi on tärkeää syödä monipuolisesti ravintorikasta ja puhdasta ruokaa, unohtamatta nesteytystä veden muodossa.

Unen laatu

Nukutut tunnit ovat palautumisen kannalta tärkeitä ja pyhiä. On tärkeää nukkua paljon, mutta myös panostaa siihen mikä parantaa unen laatua. Monet yllä olevista vinkeistä edistävät unen laatua.

Suunnittelu

Tällä viittaan palautumisen suunnitteluun ja varaamaan riittävästi aikaa tehtäviin. Valmistautuminen tulevaan helpottaa merkittävästi.

Lue myös: Kom ihåg att andas (ruotsiksi)

Lisätietoja mitä tapahtuu kehossa stressin aikana

Alla olevista linkeistä löydät hyödyllisiä sivustoja siitä, mitä tapahtuu kehossa stressin aikana:

Suomen Mielenterveys ry – Stressi kuuluu elämään
Niina Venho – Pakene tai taistele -reaktio
Yle – “Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.